Tietoja minusta

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Maastopyöräillen Järvenpäästä Tampereelle NukuYötUlkona-teemalla

Näin pöhköön ideaan on sopiva startata tietysti Hemmonlaavulta

Miksi piti läskipyöräillä polkuja pitkin Tampereelle ?

No koska viime vuoden NukuYöUlkona-tapahtumassa saatiin iltanuotiolla päähän hullunkurinen ajatus, että pitäiskö järjestää NukuViikkoUlkona-tapahtuma ja siitähän se ajatus sitten lähti... 
Ainoa kriteeri tämän vuoden retkelle oli se, että la 17.6. vietetään valtakunnallista NukuYöUlkona-teemaa ja samalla se oli tarkoitus olla tämän retken viimeinen yö. 

Tämän vuoden retki oli tarkoitus toteuttaa samalla tyylillä kuin viime vuodenkin, elikä tavarat viedään autolla yöpymispaikalle, jolloinka pyöräilystä pääsee nauttimaan paremmin. Viime vuonna homma oli helppo, koska kyseessä oli vain yksi yö. Tänä vuonna öitä oli useampi, jotenka piti hommata kuski, huoltojoukot onneksi löytyi lähempää kuin luulinkaan, super thanks you Hanna&Tiina!

Aluksi reitti ja ilmansuuntakin oli täysin auki, mutta pikkuhiljaa hahmottui GPS-jälkiä tutkaillen, että Järvenpäästä pääsisi polkuja pitkin Tampereelle ja leirintäalueetkin osui sopivan tasaisesti 50-70 km välein. Näin ollen alkuperäinen NukuViikkoUlkona-teema kutistui neljään päivään.

Pitkin kevättä jännitti kovasti, että miten matka sujuisi. Vaikka kilometrejä onkin maastossa jonkun verran jo kertynyt, niin silti peräkkäisten päivien ajaminen oli täysin vieras ajatus. Onneksi meidän ajokaveriporukka zemppasi pitkin kevättä ja väitti mun pystyvän siihen. 

Matkalle koitin houkutella lähtijöitä useitakin ja alustavasti niitä olikin, mutta lopulta vain Kimmo W lähti mukaan, toisaalta hyvä niin, koska kaksi saman kuntoista pyöräilijää etenee ehkä sujuvammin, kuin puoli tusinaa sekalaisen kuntoista, jolloinka myös erilaisten sattumusten määrä mahdollisesti kasvaa.
Sattumuksista puheenollen näin jälkeenpäin täytyy tosissaan ihmetellä, että miten ihmeessä mitään ei sattunut / hajonnut. Pyöriäkään ei säästelty pennin vertaa vaan kivikoissa ja juurakoissa painettiin menemään kuin mummo lumessa.

Matkalla nähtiin hienoja juttuja, erilaisia maan muodostumia harjujen ja suppien muodossa ja paljon muuta !

Erityisen hienoa oli Tampereelle perille pääsy ja nimen omaan polkuja pitkin !

Menepäs sinäkin polkupyöräilemään, siinä on kiva reitti.



Ensimmäinen banaanitauko pidettiin Jokelan Retkeilijöiden majan pihalla lammen rannassa. Samalla muisteltiin viime vuoden NukuYöUlkona-retkeä, jolloinka yövyttiin lammen rannalla.

Hyvinkäällä oli ensimmäisen ajopäivän varsinainen evästauko, ruisleipää kanafileellä. Keli oli upea !

Hyvinkäälle asti pyöräily oli helppoa, koska polut tunsin entuudestaan, eikä puhelimen SportTrackeria tarvinnut vilkuilla.

Hyvinkään Rauhannummella oli soramontulla kiva vuoristorata.

Erkylän vuoristoradat sen sijaan oli pilattu metsänraiskauskoneella. Metsästä löydettiin myös hyvinkääläinen sinkulakuski, joka ajeli hetken matkaa meidän seurana.

Erkylän vuoristoratabaanoilla oli suoritettu fiksua vittuilua maastopyöräilijöille asettamalla alamäen jälkeen kuoritut tukit viistosti polun yli

Ensimmäinen leiripaikka oli Riihimäen Lempivaara Camping.
Lempivaaran lammen rannalle pystytettiin telttasauna ja sitten saunottiin ja uitiin tottakai !

Lempivaarassa aamupala valmistui joutuisasti Kimmon keksinnöllä.

Lempivaaran yhdessä lammessa oli saari, jossa oli muistomerkki "Tässä lepää Lempivaaran perustaja..."


Toinen ajopäivä alkoi varsin mielenkiintoisissa maastoissa, maastokartta oli korkeuskäyriä täynnä Hikiältä Turenkiin saakka.

Harjujen päälle nousuja saatiin välillä tosisaan tunkata !

Soramontun laajennuksen myötä navigoitava polku oli hautautunut kasan alle ja taas tunkattiin.
Tunkkauksen vastapainoksi leikittiin jonkun pihalla, leikin nimi oli läskipyöräilijä laudalla.

Ennen Ryttylää oli nättiä peltomaisemaakin.


Ryttylän peltojen ja pullakahvin jälkeen oltiinkin taas maailman laidalla.

Someronvuoren päällä oli huisin hauska polku !

Janakkalan Latumajan latu-urilla oli silta kuin pisan torni.

Hienoa koivupolkua

Supan pohjalla koki pyöräilijä olevansa todella pieni !

Kimmolla oli satula päin persettä ja Raimansuolta seuraavat 15 km hän ajelikin pääosin putkelta.

Joskus on pitkoksia, joskus ei.

Hämeenlinnassa ziigailtiin wakeboardingia

Aulangon rannassa telttasaunottiin ja telttailtiin poliisin luvalla, koska Aulangolla ei ole nykyään leirintäaluetta.

Kiitos, Aulangon Cumulus hotellissa päästiin aamupaskalle

16 euron hotelliaamiasella oli myös Paavo Pesusieni.
 
Kolmas ajopäivä alkoi taas upeilla harjuilla !
Hämeenlinnan harjuilla sai nauttia myös muutamista kivistä, kyllä kivet on maastopyöräilijän parasta aikaa !

Tunturivuorelta laskettiin alas 2 kilometriä pitkä metsäautotie, joka päättyi sähköistetylle lehmälaitumelle. Kimmo ajoi paskaan ja sitten seikkailtiin sähköaidoista ulos. Sähköistä päästiin eroon, mutta paskasta ei, se oli tiukassa.


Valkeakoskelle saavuttaessa kuultiin kulttuuria ja historiaa, kun 1400 luvulta peräisin olevan kirkon kesätyöntekijä kertoi Sääksmäen tarinaa

Valkeakosken Apianlahti Campingissa saunottiin jälleen ! Joka päivä saunottiin !
Apianlahti Campingissä pyörätkin pääsi telttaan nukkumaan
Neljäs ajopäivä alkoi taas tuskaisissa lämpötiloissa, pyörät ottaa aurinkoa ja kuskit Himalajansuolaa
20 metrin liukumäki järveen keskellä metsää, kyseessä on Valkeakosken Retkeilijöiden maja Rutajärven rannalla. Laskettiin tunti liukumäkeä ja olo oli kuin lapsella lelukaupassa !


Vähä Kausjärven laavulla kokeiltiin halkaisukirveen tehokkuutta. Toimii !
Valkeakoski-Tampere välisellä osuudella oli myös todella mukavaa simppeliä sorapolua, jota oli ilo körötellä.

Tampereelle saavuttaessa nähtiin tuttu kyltti, kiitos Tiina Riikonen, olet tehnyt paljon hienoa työtä maastopyöräilyn hyväksi.
Tampereella oli tehty myös kunnostustöitä polkujen kestävöinniksi.

Suolioajalla oli hienot mestat






Perillä, neljän ajopäivän ja 237 kilometrin jälkeen. Palkintokalja ja järveen istumaan. Kovat kuskithan ajaa 237km ilman pysähdyksiä, mutta tämmöisen tavallisen tallaajan täytyy välillä nukkua ja navigointia pyöräilyn ohessa harrastaessa päivämatkojen pituudet tuppaa olemaan lyhyempiä.

Sitten vielä iltalenkiksi 20 km Tamperelaisia pyöräbaanoja, ensimmäistä kertaa näin pyöräilijöiden liikenneympyrän.

Iltalenkki suuntautui huoltojoukkojen kanssa ansaitusti Rajaportin Saunalle !

Feltit Tampereen yössä !

Monipuolinen aamupala Härmälä Campingissä ja sitten kotiin.


Ööö, ainiin ensin pitää pakata KAIKKI pyörät ja tavarat autoon ?

Sinne meni, Tranporter on kova syömään tavaraa !